Kiitos CSRD

Syksyn keskusteluja on värittäneet kirjainyhdistelmät, joita vastuullisuusasioihin perehtyneet ovat toistelleet. Aiempiin puheisiin NFI:n, GRI:n ja SDG:n ohelle ovat tulleet CSRD, ESRS, SFDR, EFRAG ja DMA. Koodikieleltä kuulostavan viestinnän takana on niinkin selkeä teema kuin vastuullisuus, jonka sääntelyä kiristämällä EU patistaa yritykset kehittämään liiketoimintaansa entistä vastuullisempaan suuntaan.

Yritykset kokevat lisääntyvän sääntelyn usein negatiiviseksi velvoitteeksi, eivätkä uudet vaatimukset aina kehitä kansallisia toimintatapoja. Kestävän kehityksen osalta yhteisymmärrys on kuitenkin laaja, sillä monien yritysten toimintaympäristö muuttuu merkittävästi tulevina vuosikymmeninä luonnon resurssien ehtyessä ja ilmastonmuutoksen ja luontokadon jatkuessa. Elämäntapamme aiheuttamiin mittaviin haittavaikutuksiin on puututtava nopeasti ja toimiin on ryhdyttävä laajalla rintamalla, joten Euroopan unionin sääntely on tervetullutta.

Kestävän kehityksen raportoinnin CSRD-direktiivi koskee arviolta tuhatta suomalaista yritystä kirjanpitolain muutosten astuessa voimaan. Näiden yritysten täytyy tarkastella toimintansa vaikutuksia koko arvoketjunsa osalta, ja sitä kautta ne edellyttävät vastuullisuustietoja laajalta joukolta kumppaneitaan ja alihankkijoitaan. Lain vaatimukset koskevat siten epäsuorasti erittäin suurta määrää yrityksiä. Voisikin arvioida, että vain harva välttyy niiltä kokonaan.

Laki tuntuu monesta nyt velvoitteelta, mutta syvemmällä katsannolla sen voi sanoa tuovan yritysten liiketoimintojen kehittämiseen aivan uudenlaista ajattelua. Kestävän kehityksen raportoinnin perusta on kaksoisolennaisuusarviointi, jossa analysoidaan yrityksen liiketoiminnan riskejä, vaikutuksia ja mahdollisuuksia vastuullisuusnäkökulmasta. Yritykset joutuvat pohtimaan esimerkiksi sitä, millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on niiden toimintaan tulevaisuudessa, ja toisaalta miten niiden toiminta vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön. Arvioitavana on myös miten todennäköisiä mitkäkin riskit ovat eri aikaväleillä. Kaksoisolennaisuusarviointi muistuttaakin perusteellisesti suoritettua strategiaprosessia, jossa erilaisten skenaarioiden avulla hahmotetaan maapallon ja ihmiskunnan sietokykyä ja reaktioita. Ajatusmaailman muutos on suuri, sillä tällaisia keskusteluja tuskin on aiemmin käyty johtoryhmissä ja hallituksissa.

Yritysten menestyminen riippuu usein niiden kyvystä ennustaa tulevaa. Kaksoisolennaisuusarviointi nostaa yritysten tulevaisuuden ennustamisen aivan uudelle tasolle. Tämä taas tulee näkymään yritysten päivittyvinä strategioina ja liiketoimintojen kehityksenä sekä parempana valmiutena vastata erilaisiin riskeihin. Direktiivi, jota jotkut pitävät ikeenä yrityksille, saattaakin olla tulevan menestyksen tae.

Tutustu vastuullisuuspalveluihimme ja ota yhteyttä. Me voimme auttaa vastuullisuusohjelman laatimisessa sekä vastuullisuusviestinnässä ja -raportoinnissa.